Huh.hellettä!

Heipat vaan täältä helteiden ja huohotusten keskeltä. Aika lämmintä on ja minä tykkäisin vaan uiskennella mökillä, mutta nyt on uintikielto. Syy on tässä...

hottentottispottis- niin kuin tuo mammeli sanoo...pääsi vähän pahaksi, kun mun toi alusvilla on aika paksu ja kun mä niin tykkään uimisesta, hain aika monta damia, kun mamma heitti..:)

Olin aika hermona lääkärissä, kun karvoja ajeltiin, eläintenhoitaja ja mamma oli  päällä ja yksi leikkasi karvoja.Yäk.mikä kokemus. Antibioottia ja kortisonirasvaa ja sukat jalkaan,etten raavi.



nyt ollaan jo paremmassa kunnossa, onneksi saan sentään jalkoja uittaa vedessä...hih..

Tervisin Väinö

Minusta on tullut mökkikoira!

Terve mieheen, onkin kulunut jo pitkä aika viimeisestä päivityksestä. Tässä on tapahtunut paljon talven aikana....olen kotiutunut hyvin uuteen kotiimme ja minusta tuli viime lokakuussa mökkikoira, ja se on hauskaa se.

papan kanssa nautittiin terassilla olosta ja kun mamman silmä vältti pujahdin rantaan oksia järsimään, kivaa puuhaa, en ymmäärrä ensikään miksi se mamma aina hätistelee pois, tosin edellinen kakatuskerta oli hiukka kivulias, kun ei tullut pureksittua sitä oksanpalaa ihan kunnolla pieniksi. Sitä kait se höösää.

Oli kiva kun porukat laittoi loimulohta mökillä, minä livahdin illalla sitten niitä herkkuja nuolemaan maasta, ihanan rasvaista lohta.

päivisin ei kerennyt juurikaan koisimaan, joten illalla uni maittoi ja oma paikkakin on löytynyt, tai oikeastaan useampikin, mutta tämä on melkein paras.

Mamma kaivoi muuten jostain wanhoja valokuvia ja tässä teillekin näytille mun sukulaispoikia vuosien takaa, aika komeita, niin kuin minäkin.

Molemmille herroille olen kuulemma sukua jonkun mutkan kautta. Vasemmalla Karvin Classic Sound eli Charlie ja oikealla of Woodhill Vergil eli Dino.
***
Yritän vähän ahkerammin kertoilla teille kuulumisia ja varsinkin nyt kun mökkielämä alkaa, niin juttua varmaan piisaa.
***
Terkut kaikille ihanille koiraneidoille ja vähän muillekin.

Toivottelee Väinö

Väinö nauttii metsästä...

Aivan yhtä paljon kuin emäntänsäkin.

ja lähettää kaikille ystäville paaaaljon terveisiä ja hyvää kesän jatkoa.

Väinö



Väino toivottaa kaikille Rauhallista Joulua!

Yritykset saada Väinölle tonttulakki päähän epäonnistui pahankerran, se löytyikin mamman päästä, no väliäkös hällä.
Väinö toivottaa kaikille sisaruksille, kasvattajalle Nina Ahrenbergille sekä kaikille tänne kurkkaaville koiraystäville;

RAUHALLISTA JA IHANAA JOULUA!

Lumia odotellessa!

Toivoo Väinö ja Tuija

Syksyisen metsän kirmailia!

Väinö - koira on koirista rontein, ihanin ja pöhköin. Ei löydy sellaista lätäkköä mihin tämä koira ei painelisi menemään. Tässä nuori herra testaa Alasen järven lämpötiloja toissa viikonloppuna.Ensin uimaan ja sitten pyörimään lehtien sekaan.Ah..oikein kuulen sen nauttivan elmästään.Tämä vielä menettelee...

mutta kotona Klaukkalassa ei noin puhtaita järviä ole, joten on tyytyminen metsälenkkiin, josta hän myös nauttii suunnattomasti, minä en kylläkään niin.

Tältä reissulta ei palattu ensinkään niin puhtanaa kuin ylemmässä kuvassa. Kaikki meni pesuun, minun vaatteet ja Väinön pyyhkeet ja melkein koko koirakin.Että osasinkin valita reitin, tuo pelto oli ihan mutainen ja vetinen...eipä auttanut enää kääntyä takaisinkaan...;D Talvea täällä odotellaan, jotta päästään kunnolla metsälenkeille puhtaaseen luontoon.

Hännänheilutukset kaikille kamuille ja Väinön veljille ja siskoille, jos tänne kurkitte, olkaahan yhteyksissä.

***

Syksyisin terveisin Väinö ja Tuija

Syksy saapuu, ja metsälenkit

Piiiiitkästä aikaa  M O I !

Syksyn tullen mammakin taas uskaltaa metsälenkille, ei ole enää välttämättä punkkeja ja hirvikärpäsiä enää niin paljon, se on kuulemma nirppanokka, inhoo pikku önniäisiä, mua ei ne haittaa.

Tänään tosiaan lähdettiin metsälenkille ja viereiselle pellolle, jossa joku näemmä harrastaa linnustamista, vähän Väpä ihmetteli noita liikkumattomia lintuja. Ja niin kuin joka kerta yritän kiertää SEN lenkin, jossa on kaikken vähiten ojia ja muita mutapaikkoja, en vielä muuten ole kertaakaan onnistunut...Noh miksi sitten menen metsään...siksi, että koirasta näkee kun se on onnellinen.

ja mitä sitä emäntä ei koiransa eteen tekisi. Joten tervetuloa syksy ja pakkaset, se tarkoittaa pitempiä metsälenkkejä.

Hauh! Toivoo Väinö



Ihanaa elokuuta kaikille ystäville

Toivottaa Väinö!

Ihan liian kuumaa mulle!

Kauhian kuumaa pitelee, uimaan tarteis päästä, jos vaikka illalla sitten mamman kanssa, vähän lupaili.

Päivällä käytiin metsässä, siellä on vähän vilpoisempaa, kun löyty niitä ojija vielä, missä on vähän vettä, voi mennä vilvoittelmaan.

jaa, että mitä, ai että keppejä ei tartte syödä, jaa!

no nuusikia sentään saa..Hei, kattokaa muuten mulla on hieno häntä.

Meni kyllä aika läheltä...mrrrmrrr...:)

Nyt, jo vähän naurattaa..ahh..kyllä tää on mukavaa pyöriä täällä ruohikossa.

Toivoo kukkakedon komistus

VÄINÖ

Muistakaa juoda paljon, kun on niin kuuma, miekin tankkaan, niin että lattiat lainehtii. Pääsispäs uimaan !

Kevättä rinnassa!

Terve vaan terve!

On vähän kiirettä pidellyt, kevät on niin ihanaa aikaa Väinön mielestä. Mummolassa äitienpäivänä käytiin uintiretkellä ja yritettiin jahdata kuikkapariskuntaa.

Tänään Väinö pääsi pitkästä aikaa metsälenkille, reissu on noin reilun tunnin mittainen, mutta Väinö vetää sen varmaan kolminkertaisena. Sen verran väsynyt herra on tällä hetkellä. Kauriit on nopeampia kintuistaan.

Terveisin Väinö

Ihana kevät koitti myös Väinölle!

Ensimmäinen, piiiiitkä metsälenkki mamman kanssa tehty. Oli niin ihanaa, 1,5 tuntia kierrettiin metsiä ja löytyihän niitä uimapaikkoja.

Onnellinen koira, pesun jälkeen makaa omalla paikallaa ihan rauhallisena. Uskomaton vaikutus, mutta kyllä Väinö juoksikin ihan hulluna ympäriinsä. Onneksi tämä metsälenkki, mitä myös talvella kierrettin, olikin suhteellisen kuiva, muutama oja ja lätäkkö, mutta ei niin kamalan mutaisia.



***

Lähettäisin terkkuja kaikille ihanille koirille ja kissoille, Mosekselle, Rosalle, Niilolle, Himmulle voiiii en muista edes kaikkia ja sitten tietty Mustille ja Ransulle..miau...<3

Kevät terveisin Väinö

Talven riemuja

Terve vaan kaikille.

Ollaan oltu lomalla mamman kanssa...sillon nyt sitten ollut aikaa metsälenkkejä kiertää oikein kunnolla.

Minä voisinkin lenkkeillä vallan metsissä, olen sellainen koira.

Kovasti olen yrittänyt mammaa auttaa kantamaan risuja ( koivunoksia ) kotiin, mutta jostain syystä apuani ei ole kovasti kaivattu...tykkään nimittäin pureksia niitä...

Täällä  näitä riittää...

Mikäs tuolla on...jänöpupuko vai peura vai vallan kettu..niitäkin on ollut, harmi vaan että en ole niitä nähnyt livenä, kun tuo mamma ohjaa aika ovelasti pois maisemista, jos näkyy jotain mistä meikäläinen voisi kiinnostua liiaksi. Ei kuulemma jaksa juosta perässä..

Täytyy sitten kaivella täältä, jos jotain hiirenpätkää löytyisi...kerran löytyi...ja hahahaa...söin sen..salamannopeasti, ettei vaan mamma kerennyt hätiin..

Harvemmin täällä ketään on, mutta tällä kertaa oli Piko ja Remu liikkeellä emäntänsä Jaanan kanssa. Ne on kivoja kaikki..Piko nyt on sellainen juniori..sille pitää välillä näyttää uusia juttuja.

Lunta täällä meidän pellolla riittää...se on kivaa vielä vähän aikaa.

Tule jo mamma...ei saa jäädä juoruamaan, mulla on nälkäääää....

Talviterveisin Väinö

Savolaista päähierontaa

Hellou!

Mamma keksi, että mulle pitää antaa päähierontaa...noh...

siinä, kun oikein tarkkaan katsotte, niin mamma vispaa sellaisella vispilän näköisellä hökötyksellä mun päätä,ai että se tuntuu hyvältä...tukka meni kyllä vähän sekaiseksi ja pitää varoa, ettei osu silmään. Oikein rentouttavaa...

muuten onki pidellyt kylmiä ilmoja, eipä se mua oikeen haittaa...mulla on hyvä turkki, mikäs sen mukavampaa kuin möyriä ihanassa lumessa, en ymmärrä mikä kiire tolla äipällä on aina ulkoa pois.

Lintujakin ollaan syötetty, nyt kun tajusin , että noita pötkylöitä EI ole tarkoitettu mulle.

***

Ei sen puoleen, kyllähän tuo kevät jo saisi tulla, pääsisi taas lätäköihin lutraamaan, oikein on ikävä jo omaa pikku uima-allasta. Nyt on ollut vähän hankalat ajat, kun naapurin Stella on ollut "sillä tuulella", minä olen joutunut kulkemaan sellaisessa hirttosilmukassa, että oksat pois. En ymmärrä miks en voisi vähän hm..lähestyä Stellaa...ollaanhan me ihan samaa rotuakin..joskus ei aina voi ymmärtää. ;) Mamma on ollut melko hermona, sanoisin...

***

Mukavaa kevään odotusta kaikille kamuille...heilutellaan häntiä kun nähdään...

Wuhw....;)

t.Väinö

Oletteko nähnyt koskaan koiran hymyilevän...?

Moikkelis !

Ensin oli ihan tylsää...meinas leuat loksahtaa sijoiltaan...

mutta sitten tuli sisko ja

piti hyvänä.

Tuo Kata-sisko on niiiiiiiiin i h a n a ...se ei asu enää mun kanssa, vaan jonkun Villen,  no okei,

on sekin ihan oookoo.mutta kun Kata tulee kotiin, niin silloin on paaaaljon tiedossa rapsutuksia ja

hyvää oloa!

Oiken hymyilyttää...!

Palaillaan...toivoo Väinö

Kaverin kanssa...

Terve mieheen..!

Mulla on mukava kaveri, tuossa se asuu alhaalla ja sen nimi on Remu. Sillä on pikkuveli, jonka nimi on Piko. Se on kova menijä,lauantaina äipän kanssa metsää kun lähdetiin, Piko tuli mammansa kanssa meitä vastaa. Äippä yritti saada siitä kuvaa, mutta...tuommonen kuva siitä tuli, kun se pomppi koko aja.

Kyllä  me sitten yhdessä vähän leikittiinkin ja haisteltiin ja maisteltiin kaikenlaista.

Maisemissa ei ole mitään vikaa ja

nuuhkittavaa riittää. On jäniksiä, kettuja ja valkohäntäpeuroja, ne sitten on vikkeliä, ei meinaa saada millään kiinni, vaikka niin tekis mieli vähän nuuhkaista lähempää.Eikä tuo mammakaan oikein tykkää kun häivyn piiiiitkäksi aikaa niiden perään. Kauhee meteli alkaa heti.;=)

Mitäs se Piko oikein nyt haistelee...;=? ei mun pyllyä saa haistella, en tykkää..no tuo on niin pieni vielä, ei se mistään mitään tiedä..toisaalta aika hauska tyyppi.

opetan sille vähän, miten ulkona ollaan ja välillä kalutaan puunoksia....

En yritä näyttää vihaiselta, mamma vaan just otti kuvan, kun haukuin...korvatkin ihan heilui..

Mamma nauroi...olenko vähän hassun näköinen...kirsukin on mennyt talven aikana ihan vaaleanpunaiseksi ja sekös ärsyttää...

Aika painua nokosille.

Moikka taas ja nähdään, toivoo Väinö



Metsälenkillä

Lähimettään hipsittiin viikonloppuna mamin kanssa.

En ymmärrä mikä siinä aina maksaa, saa odotella tässä valjaissa tota yhtä, mammaa siis...huulirasva kateissa, höh..huulirasva...tahdon metsään....

Niin ja me mennään mun yhden kamun ( ihana neito ) Sunnyn kodin ohitse, pitää tarkastaa ja nuuhkia tarkkaan, että onko siellä käynyt vieraita flirttailemassa mun pimun kanssa...höööh...sinne on kiire...onneksi on suora polku...nuuh...nuuh....

ei kummempia tuoksuja...

Tällä sitä katsotaan myös tarkkaa tuleeko niitä autoja vai ei...suojatie, katsotaan

ensin oikealle sitten vasemmalle...sitten onkin jo kiire....

Baana kutsuu....

sitten taas kaiveltiin...

ja tultiin tarkistamaan onko uinti paikka jo jäätynyt, olihan se, minun harmiksi ja mamman iloksi...

Kotiin tultiin ja iskäkin oli jo tullut kotiin, että sen sylissä on mukava olla...oon papan poika..;=)

noih...pitää nuolla oikein kunnolla, pappa aina antaa jotain hyvää ja päästää sohvalle kun mamma ei nää...;=)

Toivoo Väinö the koira...